Kokemuksia kauempaa

Toisaalla kuulosteltiin ehka hieman rivien valista luettavissa olevaa matkavasymysta. Eika sita kay kieltaminen, valilla on luonnollisesti ollut vasy. Vahan kaikkeen. Enka nyt tietenkaan itse olettanutkaan matkan pelkkaa tahtiloistoa olevan, vaan luonnollisesti reiluun pariin kuukauteen mahtuu monenmoista nousua ja laskua.

Mutta jotta ei nyt menisi pelkan fiilis-aaltomittarin piikkiin kaikki, niin avataanpa hieman tuntemuksia. Niinkauan kun sattuu, tapahtuu ja/tai on matkalla jonnekin uuteen paikkaan, niin ei paljon ehdi ajattelemaan muuta. Se on raskasta, mutta pitaa ajatukset oleellisessa, eli nykyhetkessa (matkassa). Parina hetkena olen viettanyt pidemman ajan samassa paikassa, joulu, uusivuosi ja vuodenvaihteen jalkeinen patka. Kun jamayttaa itsensa pidemmaksi ajaksi samaan paikkaan, niin rutinoituminen tapahtuu yllattavankin nopeaa. Ja talloin ajatus karkaa, joskus jopa suomeen asti. Ja tama tietysti tapahtuu sita nopeammin, mita pienempi paikka on, mm. Lantan viimeinen ranta tai Klong Muang Beach. Ei kay valittaminen kauniista rannasta, hienosta ilmasta ja hyvasta ruuasta, mutta itsekseen paratiisi saattaa kayda tylsaksi. Varsinkin kun tietaa, etta on viela paljon nahtavaa. Tasapainoilu ehtimisen ja jaksamisen valilla loytyy paivakohtaisesti korvien valista.

Onneksi on perjantai.

Kyokkipsykologit saavat tietenkin vetaa omat johtopaatoksensa, olkaa hyvat. Mutta en nyt kovin pitkalle menevia paatelmia viela itse tekisi.

Reissua kuitenkin on viela jaljella, kuten paikkojakin kaymatta, joten pian taas ollaan liikekannalla ja uusia paikkoja tutkimassa.